Sunnuntai 29.1.2012
Kisat käyty ja haikean aamun raportti. Kovat kinkerit oli ja Oulun Kamppailuklubille tuli jälleen kerran menestystä. Kolme kultaa, yksi hopea ja neljä pronssia. Seurana sijoituttiin kolmanneksi. Liekkö junnu- & naisosaston puuttuminen tiputtanut seuran sijoitusta, mutta kaikkinensa erinomainen suoritus! Let's go guy!
Ja sitten siitä omasta menestyksestä: Matsi numerolla 6, eli melkeen heti oltiin tulessa. Lämmöt paremmat kuin viime kerralla ja jännitystä paljon vähemmän kuin edellisessä kisassa. Homma lähti rennosti liikkeelle, en hätäillyt vaan tarkkailin kaverin tekemistä. Kaverin shuuttiin priimasprooli, jonka jälkeen pyörähdin selän puolelle ja kaveri kilppariin. Huukin sisäänlaittoa leivottiin vielä perjantain herkistelyissä, mutta ku ei niin ei. Kaveri veti gaardiin jossain vaiheessa ja tiputtelin hänet kyytistä alas. Siinä sitten ihmeskrämble, josta tein tyhmän virheen ja istuin butterflyguardiin, vaikka oisin voinut sproolata. Kaverille 2 pistettä alasviennistä. Loppu matsi itse alla puolustavana osapuolena, hyökkäykset ei lähtenyt. Kaveri ei kuitenkaan päässyt ohi. Viimeset sekunnit nousin vielä pystyyn ja koitin uhrautumisheittoa, mutta too little too late. Niukka tappio, mutta paljon oppia. Samantien nimi absoluutin paperiin ja lisäkokemusta hakemaan koko rahan edestä.
Toisesta matsista lyhyempi selostus: Matsin numero joku 70 tsjp, eli kylmää konetta lämmiteltiin 20min, mutta ei se siitä enää lämmennyt ja lataus oli jotenkin poissa. Bluebeltti vastassa, kaveri käveli rennosti kohti, lapelista kiinni ja istui alas. Kiitin mahdollisuudesta ja lähdin kaivaan otteita ohitukseen. Samassa kaveri kiristi vasempaan käteen sadasosasekunnissa jujin -> kyynerpäästä kuulu KRUNTS ja päätin hetken epäröinnin jälkeen taputtaa ja taistella toisena päivänä. Matsin kesto 15s. Onneksi ei tullut nauhalle. :D Kyynerpää kunnossa, säikähdin vain tuota ääntä. Kaveri tuli vielä pahoittelemaan, mutta eihän se hänen vikansa ollut, eikä mitään tapahtunut. Reilupeli!
Kokonaisuutena erittäin opettavainen tapahtuma. Tavoitteet toisaalta saavutettu, eli ylimääräinen puristus oli tiessään, avasin omaa peliä huomattavasti ja pääsin pelaamaan alta. Jos viime kisoissa oli OVP (=oulunvoimapaini) + älytön puristus, niin nyt mentiin toiseen äärilaitaan. Lataus ei ollut riittävä, aloitteita ei tullut ja avasin peliä ilman kunnon otteita. Otteisiin pitää saada varmuutta ja omaan peliin hyökkäävää aktiivisuutta. Seuraavat kisat ois lukkopainin SM Tampereella 10.-11.3. joten seuraava etappi on tiedossa. Nyt kehitystä lähdetään hakemaan Felipe Costan leiriltä, jonka jälkeen keskitytään lähes pelkästää SW(submission wrästling) hommin. Shootti, leg lock defence ja giljotiini + pikkukuppi hiotaan puolessatoista kuukaudessa iskukykyiseksi. Jos kaikkea ei ehdi, niin pääasia on, että pysytään kehityksen tiellä.
Isot kiitokset huoltojoukoille Wuff & Jyri ja onnittelut mitalisteille sekä kaikille, jotka lähtivät mukaan kisaamaan! Äänekoski, me palaamme asiaan! ;)
Klubin kisaköörin komiat urokset! Huoltojoukot puuttuvat kuvasta, mutta olivat vahvasti hengessä mukana.
Joskus tappiokin voi olla loppupeleissä voitto. Hyvee kirjoittelua. Ei muuta kun jatka samaan malliin.
VastaaPoistaKiitos palautteesta! Yleensä kirjoittelen aika laveasti niitä näitä, mutta koetan pitää kielenkannat edes jokseenkin kurissa, että näitä jaksaa lukea. Kirjottelemalla on jotenkin helppoa jäsentää omaa ajattelua ja ruotia omaa tekemistä urheilun osalta.
VastaaPoistaNimenomaan tässä kisassa tappio oli voitto, matsi on nauhalla ja virheistä opitaan. Nyt pitää katse kääntää tuleviin koitoksiin!