Toukokuu

Pe 3.5.

Sali

Raaka rive 5x3x50kg (nopeus)

Kyykky 10x50kg, 8x60kg, 6x70kg, 4x80kg, 3x90kg, 5x100kg

Leuat x3

Su 5.5.

Sali

Penkki 5x3x70kg (nopeus)

Mave 5x5x110kg

Viparit x3

Ti 14.5.

Sali

Mave 3x3x120kg

Pystypunnerrus x6

Kiertäjäkalvosimet x2

To 16.5.

Sali

Mave 6x5x100kg

Penkki 5x70kg, 5x75kg, 5x70kg

Kulmasoutu 3x50kg

Ti 21.5.

Sali

Mave 6x5x110kg

Pystypunnerrus x6

Kiertäjäkalvosimet x2

To 23.5.

Sali
Raaka rive 6x3x55kg (nopeus)

Penkki 3x6x75kg

Kulmasoutu x3

Ma 27.5.

Sali

Kyykky 3x6x80kg

Pystypunnerrus 5x4x40kg

Ke 29.5.

Sali

Penkki 2x5x80kg, 2x5x70kg
Kulmasoutu x4
Dippi x4

Pe 31.5.

Sali

Kyykky 5x50kg, 5x60kg, 5x70kg, 5x80kg, 5x90kg, 10x70kg
SJMV 6x50kg, 6x70kg, 6x90kg, 6x100kg, 12x70kg

Yhteenveto: Muutto ym. pientä kivaa meneillään, joten päivitysväli toistaiseksi vielä pitkähkö ja koruton. Kuukausi on mennyt mukavasti ja ropisto on paremmassa iskussa. Yksi viikon flunssa sattui väliin, joka sotki treenikuviot. Tekeminen näyttää blogissa yksipuoliselta, mutta on sisältänyt tosiasiassa monenlaista.

Huolto on edelleen päivittäinen rutiini, johon täytyy oppia. Ei se herkkua ole, mutta palkitsee. Esimerkiksi pystypunnerrus pääsi taas ohjelmaan olkapäävaivojen vähentyessä. Kaikki liikkeet menee tällä hetkellä tekniikan ehdoilla. Illat on kuluneet viime viikot katukorista pelaten. Mainitsemisen arvoista on vapaaheittosuoritus 8/10 koriin ja tasaisemmin 5-6/10 sisään. Edellinen on Jordanin prosentti ja jälkimmäinen parempi kuin Dennis Rodmanilla, joten eiköhän se varaus minullekin piakkoin tule!

Paluu painimatoille näyttää tällä hetkellä hyvinkin mahdolliselta. Ensi viikolla siirryn kesäkuuksi väliaikaisasutukseen Brasa-campille tuiraan, jossa ohjelmassa on sopivasti duunia, eeppistä reeniä ja tolokuttomasti huoltoa. Niin, ja sitä jiujitsu-hegemoniaa, ooooOOOSSS!

Lentsu-uutinen & Kirja-arvostelun alustus

Kolmas flunssa viimeisen 2kk aikana. Käsittämätöntä, että ensin olin ensimmäistä kertaa eläissäni vuoden sairastamatta. Sitten alkoi influenssa (2vkoa), jonka jälkeen oli pari puolitehoista treeniviikkoa ja sitten taas lentsu (1vko) ja nyt uusiksi. En keksi selitystä tälle ilmiölle, mutta hoidetaan pois. Immuunisysteemi pitäisi olla iskussa, ei ressiä juurikaan, treenit palautumisen ehdoilla yms., mutta nyt vastustaa.

Ja sitten se iloinen uutinen. Meikän idolin eli KStarin Becoming a Supple Leopard kirja saapui vihdoin! Ennakkotilasin sen vissiin joskus tammikuussa. Ei tarvitse kahesti miettiä vapaa-ajan käyttöä. Olen KStarin opeilla tehnyt liikkuvuusharjoittelua jo pitkään ja tulokset ovat olleet huomattavasti paremmat kuin vanhoilla venyttelyparadigmoilla. Nyt KStar iskee pöytään semmosen systeemin yksissä kansissa, että oksat pois.

Ajatuksena on tehdä sekä tavan tallaajista, että maailman parhaista urheilijoista vielä parempia korjaamalla virheellisiä liikeratoja ja puuttuvia liikkuvuusalueita. Jokaisen henk. koht. labrana toimii sali ja moninivelliikkeet, eikä fyssareiden eristävät testit. Lisäksi etsitään spesifejä rajoituksia liikkuvuudessa ja arvioidaan, miten nämä vaikuttavat suorituskykyyn esim. kyykyssä. Kun kyykky kehittyy, asento pysyy väsyneenäkin hyvänä, niin voidaan olettaa, että sama positiokontrolli siirtyy myös muille elämän osa-alueille ja muihin lajeihin. Olen toisinaan kritisoinut sitä ajatusta, että oheisharjoittelulla voidaan simuloida mitään lajilähtöistä taitoa, mutta täytyy muuttaa ajattelua. Ihmisen normaalia liikkumista simuloivat juuri maastaveto, kyykky, telinevoimisteluliikkeet, olympianostot ym. Niiden avulla voidaan turvallisessa ympäristössä nähdä, millä kuormalla ja intensiteetillä asento pettää, jolloin sama käy todennäköisesti myös omassa lajissa, jolloin menetetään tehoa ja suorituskykyä.

Oon päässyt vasta 30 sivua eteenpäin ja kirja on täyttä timanttia. Kertakaikkiaan niin kokonaisvaltainen ja nykyaikaan päivitetty näkemys siitä, miten vammoja ehkäistään ja tuodaan lisää tehoa lajiin kuin lajiin lähtemällä liikkuvuus- ja asentopuolellakin "performance" ajattelusta ja "test/retest" kokeilusta. Jos saan tästä sisäistettyä edes prosentin verran uutta ajatusta, sekä todettua toimivaksi itselläni, niin aion jakaa näitä ajatuksia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tiesittehän, että leopardit ei venyttele? Niillä on silti kaikkina hetkinä maksimaalinen suorituskyky käytettävissä. Ihminen ei ole leopardi, mutta näillä ohjeilla pääsee urheilijana hieman lähemmäksi omaa suorituskykypotentiaalia.

Tulevaisuuden treenisuunnitelmat

Oulu Open II Jiujitsu tapahtuman jälkeen on mukava julkaista hieman pidempään kypsyneitä ajatuksia omien treenien osalta. Mahtavia matseja pääsin taas näkemään ja tunnelma oli tuttua KK-laatua. OOSSS!! Jos siis joku muukin tätä lukee minun lisäkseni, niin tuleepahan vähän kertoiltua kevään kuulumisia ja samalla kirjoitettua auki asioita itselle ja oivallettua siinä samalla jotain. Avataan vähän valintojen taustoja ja asetetaan muutama erittäin mielenkiintoinen ja innostava tavoite.

Yliopisto on nyt virallisesti jätetty taakse. 6 vuotta siellä meni ja se oli treenaamisen osalta kohtuullisen mahtavaa aikaa. Tuli kokeiltua monenlaista ja löydettyä sellaisia lajeja ja yhteisöjä, joissa viihtyy ja kehittyy. Toinen isompi muutos on työrintamalla tapahtuva alan vaihto syksyllä "takaisin" opetusalalle. Kolmas käänne on muutto Oulusta Pyhäjärvelle, noin 170km Jyväskylään päin, kesän aikana. Tässäpä sitä tämän kevään saldoa, huh. Pelottaa, jännittää ja olen samanaikaisesti erittäin iloinen kaikesta tapahtuneesta. Voisi sanoa, että urheilupuolella on ollut myös vahva vaikutus kevään päätöksiin. Olen jo vuosia miettinyt, minkäkokoiselle paikkakunnalle haluaisin muuttaa. En ole kaupunkilainen, mutta pidän monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Kompromisseja on kuitenkin tehtävä ja tämä tuntui tässä elämäntilanteessa oikealta ratkaisulta.

Nyt on 6kk takana polvileikkauksesta, joka lopetti toistaiseksi jiu jitsut minun osalta. Kuntoutus on ollut pääkopalle raskas. Kun lääkäri sanoo, että 2kk jälkeen pääsee "normaalin" liikunnan pariin, niin senhän itse mieltää, että 2kk kuluttua olen takaisin tatamilla, kun hoidan kuntoutuksen vielä 10x paremmin kuin naapurin mummo. Väärin. 2kk päästä odotat, että 3kk päästä olet jo VARMASTI matolla. Väärin taas. 3kk kuluttua alat tajuta, että et välttämättä ole ihan parhaiden aikojen iskussa 4kk kulutta, joskin onhan ihmeet aina mahdollisia... Duuh. Tämän jälkeen alat tajuta, että elämässä on muutakin kuin urheilu. Helpottaa henkisesti aika paljon, kun ei aseta paineita asiasta, johon voi itse vaikuttaa vain tietyn verran. Tällä hetkellä kuntoutus etenee erittäin hitaasti, mutta olen toiveikas. Monia isoja puutteita on korjattu ropistossa ja tämä työ jatkuu edelleen. Muutama kiertoliike ei vielä polvella onnistu, mutta luonnolliset, suorat liikeradat kestävät jo maksimikuormitusta (miinus syväkyykky lisäpainoilla).

Tein kuluneen viikon aikana pitkään kypsyneen päätöksen siitä, että haluan paikkakunnan vaihdosta riippumatta jatkaa painihommia, kunhan kroppa kestää harrastaa lopun ikää. Ei siis kompromisseja, vaan fiksua tekemistä ja hauskanpitoa tavoitteellisen tekemisen rinnalla. Haluan vielä kisata ja olla paras mahdollinen itseni sekä nauttia kisaamisen tuomasta tavoitteellisuudesta treeneissä. Tämä vaatii järjestelyjä, mutta olen valmis satsaamaan tähän. Tulevaisuus näyttää urheilun osalta siis seuraavalta: Kuntoutan polvea, teen päivittäin liikkuvuusharjoittelua ja treenaan mm. voimaa kesän ajan. Jos pelimerkit osuu kohdalleen, niin syksyllä palaan matolle. Lähimattona toimii Pyhäjärven painiseuran molski. En edes tiedä, painitaanko siellä krekoa vai vapaata, mutta sillä ei ole väliä. Kuulemma siellä on kavereita, jotka on joskus olleet SM tason tekijöitä ja nyt vain harrastavat. Lisäksi innokkaita kavereita saattaa koutsin mukaan löytyä SW hommiin, joten kenties pääsen koutsaamaankin SW:tä, joka kehittää omaa osaamista valtavasti. Toisaalta minimitarpeena minulle on vain yhden hyvän sparrikaverin löytäminen, joka haluaa oppia ja kehittyä, ja joka on valmis sitoutumaan säännölliseen treenaamiseen.

1-2 kertaa viikossa käyn Iisalmessa BJJ treeneissä. Matkaa tulee 70-80km suuntaansa. Jos löydän innokkaita ihmisiä, niin pyrin venyttämään treenejä ja ottamaan tekniikkaa/drillejä hieman normitreenejä enemmän. Noin kerran kuussa tulen Ouluun treenaaman viikonlopuksi. Pe-Su ehtii ottaa 3-5 treeniä, joissa pääpaino on minulla mattotekniikassa/sparrissa. Leireillä pyrin käymään sen mukaan mitä vapaita löytyy. Opettajana minulla on syysloma, joululoma, talviloma ja mikä se nyt olikaan silloin kesä-heinä-elokuussa...  Näistä aion käyttää mahdollisuuksien mukaan runsaasti aikaa BJJ treenille. Arvostan vapaa-aikaani niin paljon, että töiden valintaan vaikutti myös tämä pieni seikka.

Jos kaikki hyvistä suunnitelmista ja fiksusta tekemisestä riippumatta menee päin persettä, niin ei haittaa, olenpahan yrittänyt. En halua jättää minulle tärkeää harrastusta sen vuoksi, että harrastaminen vaatii hieman enemmän vaivaa. Jos se on oikeasti tärkeä asia minulle, niin  nämä ovat järjestelykysymyksiä. Jos puolestaan asiat menee seuraavan vuoden aikana minulle suotuisalla tavalla, niin näen itseni kisaamassa SW/BJJ kisoissa keväällä 2014 ilman jossitteluja. Jos homma tuntuu edelleen silloin mielekkäältä ja vaivan arvoiselta, niin silloin jatketaan. Jos puolestaan tuntuu, että järjestelyistä on enemmän vaivaa kuin iloa, niin siirryn 2014 salitreenin, kalastuksen ja perunan viljelyn pariin. Eipähän jää ainakaan kaivelemaan, että  "mihin asti sitä olisikaan päässyt, jos olisi sinnikkäästi yrittänyt". Virheistä opitaan, katse suunnataan eteenpäin ja ennen kaikkea tehdään pyyteettömästi hiljaista työtä omien unelmien eteen. Joku päivä sen tulokset muuttuvat näkyviksi. Siihen asti train smart!