SW

Persereikä sanon ma...

Puuseppähierojan lukkireenit ja hymy herkässä alkulämpöjä tekeen. Lämmöissä olo tuntu hyvältä, vaikka kotoa lähtiessä oli hieman väljähtäny olo. Sitte ruvettiin tekeen selästä pakenemista/kuristelua ja kilpparipuolustusta/hyökkiä. Pikkuhiljaa alko valju olo kasvaa. Seuraavaksi alasvientitaisteluita siten, että toisella kädet polvien takaa kiinni ja läpsystä taistelua. Räjähtävästi piti ottaa, mutta hyvä jos oman painon sai kannateltua ja nostettua laiskasti ylös matosta. Sykkeet katossa ja hengitys ei tasaantunu millään, vaikka ei ees tehoja otettu vielä kunnolla. Loppusaldo 45min treeniä ja vilttiketjuun laidalle. 

Eniten vitutti se, kun treenit oli just sellasta perustekemistä, drillausta ja pystyvääntöä, mistä tykkään ja millä oon oikeesti huomannu olevan merkitystä myös kisapaineissa räteillä. Syyksi heikkoon oloon en keksi muuta kuin sen, että joko viime viikon leiristä ei oo vielä palauduttu, tai sitte tänään vedetyt usiammat kahvikupit aiheutti jonku kofeiinishokin. Ei nimittäin oo tapana juoda yhtään kuppia ja tärinät tulee jo melkeen hajusta. Huomenna aamulla ortostaattisen sykkeen mittaus ja olon tarkastus. Jos ei oo ihmeempiä, niin Mänitsön lukkitreeneihin kokeilemaan, oliko tämänpäivänen vain poikkeustapaus. Viisas ois, jos osais tämmöset jättää vain omaan arvoonsa ja kattoa eteenpäin kohti seuraavia treenejä. Ei oo koskaan auttanu jäädä rypemään siihen olotilaan, kun treenit on menny päin vittua.